Viime merkinnän kukkapaniikki on hellittänyt vähän. En minä edelleenkään siitä pidä tai ole edes marginaalisesti niin hyvä kuin uskon että minun tässä vaiheessa kuuluisi olla, mutta koulun kukkakioskin jatkuneet päivystysvuorot ovat auttaneet paljon, siinä vaiheessa kun siellä tiskin takana seisoo neljä tuntia ja asiakkaita on yhteensä kolme niin pakko sitä on jotain tekemistä kehittää - kylmiön täyttäminen kimpuilla on ehkä se itsestäänselvin (ja opettajien hyväksymä) vaihtoehto, vaikka kuinka tekisi välillä mieli kaivaa neulepuikot esiin. Viime viikolla suurensin muiden tekemää tilauskimppua asiakkaan pyynnöstä, ja onnistuin jopa olemaan pilaamatta sitä täysin! Uskomatonta miten suuren eron muutama piiskunoksa tekee. Harmi etten ehtinyt ottaa siitä kuvaa. Nyt onkin sidontatunnit tältä vuodelta jo ohi, enää kaksi kukkakioskivuoroa ja sitten olen ikuisesti vapaa! ...Tai no, vapaa ensi syksyn sidontatunteihin ja -näyttöön asti.
Tekstaus on myös ohi tältä vuodelta, mikä itse asiassa harmittaa vähän - siinä olen ihan oikeasti hyvä, vaikka vasenkätisellä on ikuiset musteentahraamisongelmat ratkottavana. Opettajalta sain palautetuista teksteistä pelkkää hyvää palautetta, hieman mahtava fiilis! Etenkin ottaen huomioon, miten hemmetin pieni se yksimillinen tussi oikeasti on. Nyt kun vielä muistaisi pitää taitoja yllä, ettei tarvitse syksyllä taas aloittaa ihan nollasta, kun on näytön paikka.
Tenttejä on ollut ja tulee olemaan kevät täynnä. Marjoja ja hedelmiä, vihanneksia, viherkasveja, puuvartisia, kukkivia ruukkukasveja ja vaikka mitä muuta. Sekä marjojen ja hedelmien tentistä että kukkivista ruukuista sain täydet pisteet, ensimmäinen 100% tänä vuonna! Perjantaina on kesäkukat, mitkä hermostuttavat aika paljon, ensi kuun alussa on puuvartiset ja toinen ruukkukasvien tentti, ja toukokuussa rikkakasvit. (Kai. Voi olla että unohdin jonkun.)
Ja vielä loppukevennys, Lucifer-kissa päätti protestoida tietokoneenkäyttöäni:
Ompa kiva lukee sun blogia, etenkin kun tiedän mistä puhut:) Sulle lohdutukseks(?), kyl varmaa jokainen meistä ryhmäläisistä on miettiny joskus tuskastuneena spiraalien, tieteellisten nimien ym kanssa, et haluanko mä tätä oikeesti. Mut sit kokee taas onnistumisen hetkiä ja ajattelee, et tää on sitä mitä haluan.. Tsemppiä opiskelujen kanssa!
VastaaPoista