Luokkahuoneet, nähdään viiden kuukauden päästä!

Terveisiä sohvalta, jolla makaan dataamassa, katsomassa elokuvaa ja neulomassa keväthuivia ilman syyllisyydentuntoa: ei tenttejä joihin lukea, ei läksyjä joita paniikissa raapustaa valmiiksi. Voin nimittäin riemukseni kertoa, että lukuvuoden viimeinen koulupäivä on nyt takana! Enää on jäljellä kaksi työssäoppimisjaksoa, ja sitten olen puolessavälissä koulutustani. Ihan hurjaa ajatella, että vuoden päästä olen jo ihan loppusuoralla, suorittamassa näyttöä ja etsimässä vakituista työpaikkaa.

Nopea katsaus viimeiseen viikkoon:

Epätoivoista viime hetken lukemista kesäkukkatenttiin. Läpi se meni, pistettä vaille H2, mutta harmittaa kyllä ihan vietävästi huono arvosana. En tiedä miksi tuohon tenttiin oli niin vaikea lukea, aina minun on ollut vaikea oppia nimiä (sekä kasvien että ihmisten) mutta nuo nimet tuntuivat karkaavan päästäni heti kun ajatus siirtyi johonkin muuhun. No, onneksi tiedän että työharjoittelussa käytännön hommissa ne jää parhaiten mieleen.

Saatiin torstaina tehtäväksi tehdä läjä erilaisia töitä ja tehdä lopuksi itsearviointi. Itsearvioinnin tulos ei varsinaisesti yllätä: hintojen laskeminen, kuitin kirjoittaminen, ruukkuasiat ja paketointi kyllä sujuu, mutta ne helvetin kimput. En tiedä olenko oikeasti niin itsekriittinen etten osaa katsoa omia töitäni vai enkö yksinkertaisesti osaa, mutta... no, niin. Ärsyttää.

Kaksi kukkakioskivuoroa viikossa, oli yllättävän kivaa molemmilla kerroilla! Tykkään tästä kuvasta, vaikka siniä näkyykin todiste että yritin vahingossa leikata peukalooni imupinnan.

Voi SunSpelt raukkoja, tilasivat ison pinkan mainoslehtisiä mutta eivät vaivautuneet oikolukemaan. Makulämyksiä, herraisä. :D

Viimeisen koulupäivän viimeinen kuva. Oi lehmänlannan haju, kohtaamme taas toukokuussa kun tulen koululle työssäoppimaan.

Kevät lähestyy!

Vallan erinomaista maaliskuun yhdettätoista kaikille! On ihan sellainen fiilis että tänään on jokin tärkeä päivä, jokin massiivinen merkkipäivä tai parhaan ystävän syntymäpäivä tai jotain muuta mitä olen unohtanut. Siltä varalta että kyseessä on jokin kansallinen juhlapäivä, niin hyvää [kansallista juhlapäivää]!

Viime merkinnän kukkapaniikki on hellittänyt vähän. En minä edelleenkään siitä pidä tai ole edes marginaalisesti niin hyvä kuin uskon että minun tässä vaiheessa kuuluisi olla, mutta koulun kukkakioskin jatkuneet päivystysvuorot ovat auttaneet paljon, siinä vaiheessa kun siellä tiskin takana seisoo neljä tuntia ja asiakkaita on yhteensä kolme niin pakko sitä on jotain tekemistä kehittää - kylmiön täyttäminen kimpuilla on ehkä se itsestäänselvin (ja opettajien hyväksymä) vaihtoehto, vaikka kuinka tekisi välillä mieli kaivaa neulepuikot esiin. Viime viikolla suurensin muiden tekemää tilauskimppua asiakkaan pyynnöstä, ja onnistuin jopa olemaan pilaamatta sitä täysin! Uskomatonta miten suuren eron muutama piiskunoksa tekee. Harmi etten ehtinyt ottaa siitä kuvaa. Nyt onkin sidontatunnit tältä vuodelta jo ohi, enää kaksi kukkakioskivuoroa ja sitten olen ikuisesti vapaa! ...Tai no, vapaa ensi syksyn sidontatunteihin ja -näyttöön asti.

Tekstaus on myös ohi tältä vuodelta, mikä itse asiassa harmittaa vähän - siinä olen ihan oikeasti hyvä, vaikka vasenkätisellä on ikuiset musteentahraamisongelmat ratkottavana. Opettajalta sain palautetuista teksteistä pelkkää hyvää palautetta, hieman mahtava fiilis! Etenkin ottaen huomioon, miten hemmetin pieni se yksimillinen tussi oikeasti on. Nyt kun vielä muistaisi pitää taitoja yllä, ettei tarvitse syksyllä taas aloittaa ihan nollasta, kun on näytön paikka.

Tenttejä on ollut ja tulee olemaan kevät täynnä. Marjoja ja hedelmiä, vihanneksia, viherkasveja, puuvartisia, kukkivia ruukkukasveja ja vaikka mitä muuta. Sekä marjojen ja hedelmien tentistä että kukkivista ruukuista sain täydet pisteet, ensimmäinen 100% tänä vuonna! Perjantaina on kesäkukat, mitkä hermostuttavat aika paljon, ensi kuun alussa on puuvartiset ja toinen ruukkukasvien tentti, ja toukokuussa rikkakasvit. (Kai. Voi olla että unohdin jonkun.)

  

Nyt on kevät sen verran pitkällä, että ulkotunnitkin ovat jatkuneet. Olemme toistaiseksi leikellyt pensaita ja omenapuita, mikä muuten on paljon vaikeampaa kuin luulisi. Oli harvinaisen hauskaa konttailla ulkona +1-asteisessa loskassa kuusi tuntia, etenkin siinä vaiheessa (noin neljä minuuttia aloittamisesta) kun hanskat kastuivat läpi ja varpaista lähti tunto. Mutta omenapuiden leikkaaminen oli hauskaa ihan vailla sarkasmia! Jokaisen oksan leikkaus piti perustella, ja varoa ettei leikkaa liikaa.

  

Meillä on kevään aikana myös ollut kasvihuoneessa taimiprojektit. Melkein kaikki lähti kasvamaan (minun palsternakkani ei edes itänyt, ja punarevonhännät jäivät alle viisisenttisiksi), ja yllätyin siitä että eri multien käyttö vaikutti näkyvästi kasveihin. Sinänsä huvittavaa, että superekoluomumaailmanparantajamultaan istutetut siemenet voivat huonommin kuin ihan "tavalliseen" multaan istutetut...

  

  

Työssäoppimisjakso alkaa ensi viikolla, hui apua!! Nyt on niin jännä tilanne että ansaitsee kaksi huutomerkkiä. Käytiin eilen valvovan opettajan kanssa paikan päällä allekirjoittamassa paperit, ja ensi maanantaina kello kymmenen raportoin infotiskille. Odotan ihan intopinkeänä, rakastan asiakaspalvelutyötä ja rakastan alaani ja pomo vaikuttaa todella mukavalta ja ah, tällä hetkellä on muutenkin sellainen fiilis että rakastan kaikkea!

Ja vielä loppukevennys, Lucifer-kissa päätti protestoida tietokoneenkäyttöäni: